vesiliukoinen
metalligrafiikka
tulosta tämä artikkeli
EI LIUOTTIMIA - Grafiikan tekeminen terveellisemmäksi
Metalligrafiikan tekemisessä käytettävät materiaalit
ovat pysyneet lähes samoina jo vuosisatojen ajan. Näiden aineiden
haitallisuus terveydelle on kuitenkin kiistaton tosiseikka, sen ovat monet
taidegraafikot saaneet huomata erilaisten allergioiden ja työperäisten
sairauksien muodossa. Metalligrafiikkaa myös opetetaan usein tiloissa
joiden ilmastointi on riittämätön ja henkilökohtaisia
suojaimia ei ole tarjota kaikille. Tulen käsittely ja laattojen kuumentaminen
eri työvaiheissa lisäävät epäterveellisten yhdisteiden
leviämistä hengitysilmaan ja riskiä erilaisille onnettomuuksille.
Muuttamalla puhdistustapoja ja vaihtamalla pohjusteet vesiliukoisiksi
akryylipohjusteiksi saadaan työskentelystä huomattavasti vähemmän
haitallista niin ammattilaisille kuin eri ikäisille grafiikan harrastajille
Lisäksi vesiliukoisuus tuo lisää mahdollisuuksia erilaisten
maalauksellisten syövytysjälkien aikaansaamiseksi.
Metalligrafiikka on vahvasti materiaaliin sitoutunut tapa tehdä kuvia,
työtavat ovat saattaneet muodostua rutiineiksi joiden muuttaminen
voi olla vaikeaa. On myös muistettava , että toinen materiaali
ei voi koskaan täydellisesti korvata toista. Vesiliukoinen työskentely
on erilaista kuin mihin moni on tottunut ja uuden oppiminen vaatii halun
omaksua uusia asioita.
TYÖHUONE
Mikäli käytössä on syväpainoprässi ja normaali
grafiikanpajan varustus ei siihen juuri tarvitse tehdä rakenteellisia
muutoksia. Normaali huonetilan ilmastointi riittää sillä
työskentelyn aikana ilmaan ei pääse haitallisia aineita.(Akvatintan
tekoa varten pistemäinen ilmanpoisto on tarpeen etteivät pohjusteen
hiukkaset leijaile huoneessa.) Työskentelyn sujuvuuden vuoksi kannattaa
varata enemmän pöytätilaa vesipisteen läheisyyteen.
Jos viemärissä ei ole sakoallasta kannattaa likavesi kerätä
tyhjennettävään astiaan sillä liitujauho ja muovipitoiset
pohjusteen jäämät voivat tukkia viemärit. On myös
hyvä hankkia lisää laaka-altaita, yksi etikka-suolaliokselle
ja toinen kidesoodaliuokselle.
KUIVAUSKAAPPI
Vesiliukoiset pohjusteet tarvitsevat ilmakuivatuksen kestääkseen
syövytystä. Kuivauskaappi on oikeastaan ainoa välttämätön
hankinta sillä kuuma ilma kovettaa pohjusteiden sisältämän
muovin ja tekee niistä hyvin kestäviä, jopa useiden tuntien
syövytysajat ovat mahdollisia.
Kuivauskaappi on yksinkertaisimmillaan tiivis kaappi johon on tehty reikä
josta laitetaan puhaltamaan hyvälaatuinen tukankuivaaja tai muu puhallin.
Tärkeintä on, että ilma kiertää kaapin s
PAINEILMAKOMPRESSORI
JA KAAPPI RUISKUTUSTA VARTEN
Akvatintaa tehtäessä hartsipölytys korvataan nestemäisellä
akryyliakvatintaliuoksella joka ruiskutetaan laatalle paineilman avulla.
Tätä varten erillisen tila tai vetokaappi on suositeltava sillä
vaikka liuos sinänsä on myrkytöntä ei pienten hiukkasten
hengittäminen ole terveellistä. Ruiskutuksen aikana hengityssuojain
on tarpeen.
Paineilmakompressorin ei tarvitse olla suuritehoinen, kynäruiskulla
työskentelyyn sopivat vievät vähän tilaa ja ovat hiljaisia.
BILTEEMASTA löytyy sopiva malli alle sadalla eurolla myös TEMPERASTA
myy kompressoreita. Kaapin takaosaan olisi hyvä asentaa teline rullapaperille,
josta voidaan aina vetää puhdas tausta pohjustettavalle laatalle,
se helpottaa oikean pohjustemäärän arviointia.
KYNÄRUISKU
Tähän tarkoitukseen
sopivat mallit joissa on värisäiliö alapuolella. Badger
ruiskuista löytyy useitakin sopivia malleja. Hyvin voi aloittaa hankkimalla
BILTEEMASTA kynäruiskun harrastajakäyttöön ( hinta
alle 10 euroa). Kynäruiskun hinta riippuu jäljen säätelymahdollisuudesta.
Jos käyttää ruiskua vain tasaisen pistepinnan aikaansaamiseksi
halvempikin malli riittää. Kynäruiskun käyttäminen
piirtimenä ja välilakkauksissa tuo akvatintaan aivan uusia ulottuvuuksia!
SUOJAKÄSINEET
Työskentelyn
aikana on hyvä käyttää asianmukaisia suojakäsineitä
sillä puhdistusaineet ja rautakloridi ärsyttävät ja
kuivattavat ihoa. Hyvä suojakäsine on ohut ja riittävän
väljä jotta sen sisään mahtuu puuvillakäsine
estämään hikoilua.
LAATAN VALMISTUS
JA TAUSTAN SUOJAUS
Kuparilevyn reunat
viilataan ja hiotaan sileiksi, Jos levy on kovin naarmuinen voi puhdistuksen
aloittaa hienolla vesihiomapaperilla .Kuparilevy myydään usein
suojakalvolla varustettuna. Kalvo suojaa levyä naarmuuntumiselta.
Koska taustapuoli on kuitenkin suojattava syövytyksen ajaksi kannattaa
harkita voisiko suojakalvon säästää ja tehdä
kuvan toiselle puolelle. Tällä välttyy pakkausteippien
aiheuttamilta hankaluuksilta, hyvälaatuisen pakkausteipin saa tarvittaessa
myös irrotettua, mutta sellaista on vaikeata löytää.
Teipeissä ja tarramuoveissa on se huono puoli, että niiden poistamiseen
laatalta tarvitaan runsain määrin juuri niitä liuottimia
joista yritetään päästä eroon! Yksi tapa välttyä
tältä on leikata hiukan laattaa pienempi suojapaperi taustan
suojaksi niin, että tarramuovi liimaantuu vain reunoilta. Näin
muovi on helpompi irrottaa isommiltakin laatoilta.
Taustan suojaamiseen voi käyttää myös samoja aineita
kuin kuvapuolellekin, suojaus joudutaan silloin tekemään moneen
kertaan mikäli laatta puhdistetaan ja pohjustetaan useaan kertaan
työn aikana.
PUHDISTUS
Jotta vesiliukoiset pohjusteet kiinnittyisivät laatalle on pinnan
oltava ehdottomasti puhdas, kirkas ja kuiva. Siksi laatan puhdistaminen
huolellisesti on kaikkein tärkein työvaihe. Puhdistamiseen käytetään
tavallisia lähikaupasta saatavia pesuaineita. Tässä vaiheessa
laattaan voi suhtautua kuin uuteen tiskipöytään: naarmuttaa
ei saa mutta reippaasti hangataan nestemäisellä yleispesuaineella,
vedellä ja pehmeällä keittiösienellä. Pesuaineeseen
voi lisätä teelusikallisen liitujauhoa, näin syntyy tahna
joka tehokkaasti poistaa sormenjäljet ja lian. Cream-tyyppinen pesuaine
käy sellaisenaan ilman liitujauhoa.
Tämän vaiheen jälkeen laatta huuhdellaan huolellisesti
vedellä.
KIRKASTAMINEN eli
hapettumien poisto
Kuparin pinta hapettuu
nopeasti ollessaan tekemisissä ilman kanssa. Hapettuminen näkyy
tummentumina ja erilaisina jälkinä laatalla. Hapettumat poistetaan
etikka-suola-vesiliuoksella:
1 OSA SUOLAA, 1 OSA
ETIKKAA, 2-3 OSAA VETTÄ
Tätä samaa
liuosta käytetään hapettumien poistoon eri työvaiheissa.
Etikkasuola huuhdellaan pois vedellä, sen jälkeen enimmät
vesipisarat painellaan pois sanomalehden välissä ja laatta asetetaan
kuivauskaappiin pariksi minuutiksi.
JOHNSON-LATTIAVAHA
- VIIVASYÖVYTYSPOHJA
Nestemäisenä
kovapohjana käytetään Johnsonin Kiiltovahaa, joka on siis
lattiavahaksi tarkoitettua väritöntä vahaa .HUOM: Vain
pullo jonka kuviointi on sininen myytävä kiiltovaha käy
sellaisenaan pohjusteeksi. Keltaisessa pullossa olevaa vahaa voi kokeilla
sekoittamalla siihen puolet GOLDEN STOP – OUTIA.
Sinistä Johnson-vahaa voi käyttää sellaisenaan, mutta
piirtämisen helpottamiseksi siihenkin voi lisätä GOLDEN
STOP OUT vesiliukoista peittolakkaa suhde on silloin :1- 2 OSAA Johnsonia
+ 1 OSA GOLDEN STOP OUTIA.
POHJUSTAMINEN
Käytä suojahansikkaita
jotta ei tule sormenjälkiä.
Ota laatta käteen kuten tarjotin ja kaada pohjuste laatalle keräilyaltaan
yläpuolella kallistellen niin, että pohjuste peittää
koko pinnan. Ylimääräinen vaha valuu altaaseen ja voidaan
kaataa takaisin pulloon käytettäväksi. Tämä on
syytä tehdä heti pohjustamisen jälkeen sillä vaha
jähmettyy ja likaantuu nopeasti. Huuhtele allas kuumalla vedellä
ja kuivaa. Älä ravista pohjustusainepulloa sillä ilmakuplat
jättävät jäljen.
Heti kun pohjuste on valunut levyn yli nosta laatta pystysuoraan asentoon
sanomalehden päälle. Alaspäin valuva vaha muodostaa vallin
alareunaan ja laattaa voi siirtää kunnes vallia ei enää
muodostu. Isommille laatoille Johnson-pohja kannattaa levittää
nopein liikkein isolla siveltimellä ja nostaa heti pystyasentoon
valumaan kuten edellä. Valuttaminen täytyy tapahtua vain yhteen
suuntaa sillä valutussuunnan vaihtaminen voi aikaansaada paksumman
vallin kuvapinnan keskelle.
POHJUSTE KOVETETAAN
KUIVAUSKAAPISSA n. 30 MIN
Jos vaha ei ole tarpeeksi
kovettunut viiva saattaa lohkeilla. Paras pohjustus on mahdollisimman
ohut.
.Reunat (2-3mm) kannattaa suojata Golden Stop-Out lakalla joka kuivuu
kaapissa n.5 min.Laatta on nyt valmis piirrettäväksi etsauspiikillä
ja syövytettäväksi.
PARI SANAA JOHNSONISTA
Lattiavahapohjuste on piirrettäessä ohut rapiseva kelmu, piirustuspiikki
olisi hyvä olla mahdollisimman ohut ja melkein yhtä terävä
kuin kuivaneulapiikki. Suoraan pullosta otettu vaha on väritöntä,
tästä voi olla etua mm jatkopohjustusta tehtäessä.
Onkin syytä olla varovainen, ettei lisää pohjusteeseen
liikaa Golden Stop-outia sillä se on hiukan paksumpaa kuin pelkkä
lattiavaha ja voi tehdä pohjusteesta lohkeilevan. Lattiavahaa voi
värjätä myös nestemäisellä akryylivärillä
kuitenkin huolehtien siitä että väri sekoittuu lattiavahaan
kunnolla.
Johnson-kovapohjaa voi käyttää jatkopohjana kunhan muistaa
huolellisen etikka-suolakirkastuksen aina pohjustuskertojen välissä.
Johnson-pohja ei kestä voimakkaasti syövytetyn pinnan päällä
joten jos akvatinta-, tai avosyövytettyä laattaa halutaan jatkaa
viivasyövytyksellä on parempi valita telattava pohja ( punainen
tai musta).
Syövytetystä laatasta voi ottaa vedoksen pohjustusaineen vielä
ollessa laatalla. Pohjusteen kanssa otetut vedokset ovat puhtaita ilman
taustatoonia sillä vaha tekee kuparista sileän. Periaatteessa
syövytystä voi jatkaa koevedoksen jälkeenkin samalla pohjalla,
käytännössä vedostettaessa pohjusteeseen tulee helposti
naarmuja.Johnsonia voi käyttää myös carborumdum -
menetelmässä pohjalla poistamaan offset-levyn taustatooni.Valmiit
laatat voi suojata varastoinnin ajaksi käsittelemällä ne
Johnsonilla
NOSTOPOHJA (1)
Vesi ja rasva hylkivät
toisiaan. Kun rasvaa sisältävällä aineella tehty kuva
yhdistetään Johnson-kovapohjaan saadaan tulokseksi laaja valikoima
erilaisia nostopohjia jotka vastaavat perinteistä sokeriakvatintaa.
Esimerkiksi margariini, voi ,kookosrasva, painoväri laimennettuna
oliiviöljyyn ,huulipuna ja erilaiset rasvaliidut käyvät
tähän tarkoitukseen. Rasvan pitää olla sellaista joka
jähmettyy sillä juoksevan öljyn päälle ei voi
kaataa Johnsonia.
Kuva tehdään puhdistetulle laatalle, rasvan voi lämmittää
notkeaksi maalaamisen helpottamiseksi.
Kun kuva on valmis on ehkä tarpeen laittaa laatta hetkeksi kylmään
jääkaappiin tai ikkunalle. Kun rasva on jähmettynyt riittävästi
päälle kaadetaan Johnson kovapohja. Pohjusteen annetaan kovettua
kaapissa ja sen jälkeen rasva pestään pois lämpimällä
vedellä ja miedolla tiskipesuaine -vesi liuoksella.
Laatan voi nyt syövyttää avosyövytyksenä tai
siihen voi ruiskuttaa akvatintapohjustuksen. Jos jatkaa akvatintalla on
muistettava huolellinen rasvan poisto, myös etikkasuolakirkastus
tarpeen vaatiessa.
Tämän menetelmän eräs sovellutus on syövyttää
halkeilevaa krakleepintaa. Tällöin haluttu alue maalataan rasvalla,
laatalle voi myös telata esim. ja vanhan pehmeäpohjan. Päälle
kaadetaan Johnson –pohja joka kovetetaan voimakkaasti kuumentaen.
Kun vaha ja rasva kuivuvat päällekkäin syntyy ohuita halkeamia
joiden välistä laatta pääsee syöpymään.
Kuvaa ei pestä auki ennen syövytystä.
Päinvastainen menetelmä, jossa rasvaa voi, käyttää
on maalata kuva sopivalla rasvalla puhtaalle laatalle ja sumuttaa päälle
akvatinta. Tällöin tausta syöpyy tummaksi ja rasvalla maalatut
kohdat vähitellen sitä mukaa kun rasva päästää
happoa läpi.
NOSTOPOHJA (2)
Johnson-pohjustetulle
laatalle voi maalata joko kidesoodalla tai miedolla ammoniakkiliuoksella.
Tarkoitukseen käy ammoniakkia sisältävä ikkunanpesuaine
jota voi halutessaan terästää lirauksella ammoniakkia.
Pintaa maalataan ja annetaan aineen vaikuttaa hetki, kun laatan huuhtelee
vedessä auki maalatut kohdat paljastuvat. Pintaa voi myös painella
paperilla johon pohjuste imeytyy. Joskus voi olla vaikeaa nähdä
onko kupari paljaana maalatuista kohdista, silloin kannattaa upottaa laatta
hetkeksi etikkasuolaliuokseen, paljaat kohdat reagoivat hei ja voi päätellä
pitääkö aukimaalaamista jatkaa. Tässä menetelmässä
syntyy vaihtelevia pintoja, jotka voi syövyttää sellaisenaan
tai suihkuttaa syntyneisiin aukkoihin akvatintapinnan.
PUNAINEN POHJUSTE:
PEHMEÄPOHJA, LAVEERAUSPOHJA JA KOVAPOHJA
Punainen pohjuste
koostuu kahdesta ainesosasta:
Graphic Chemical Water Based Ink CRIMSON RED no.1661 joka on vesiliukoinen
kohopainoväri sekä kovettajana toimiva LASCAUX TRANSPARENTLACK
1 no.2060
Tämä punainen väri sopii pohjusteeksi koska se sisältää
runsaasti pigmenttiä. Ilman kovettajaa se kuivuu hyvin hitaasti.
Heti kun väri ja kovettaja sekoitetaan, seos alkaa kuivua ja kuivumisaika
säätelee työskentelyn tahdin ja halutun jäljen.
Punainen pohjuste on hyvin monipuolinen sillä jälki vaihtelee
sen mukaan missä vaiheessa pohjusteen kovettumista kuva tehdään.
Menetelmä on melko vaativa ; tarkkojen kuivumis-, ja syövytysaikojen
antaminen on mahdotonta sillä kaikki riippuu kovettajan määrästä
ja pohjustuksen paksuudesta. Laattaa täytyy tarkkailla syövytyksen
aikana ja toisaalta antaa uudelle materiaalille mahdollisuus uudenlaiselle
syövytysjäljelle. Punaisella pohjustuksella voi saada aikaan
jälkeä, joka ei ole aiemmin ollut mahdollista metalligrafiikassa,
värin sisältämä pigmentti muodostaa pintoja jotka
muistuttavat litografian eräitä menetelmiä.
POHJUSTAMINEN
Pohjuste telataan
puhdistetulle kuparilaatalle.
Sekoita lasilevyllä keskenään punainen väri ja kovettaja
siten , että kovettajaa on ENINTÄÄN 1/3 värin määrästä.
Pohjustetta ei kannata sekoittaa valmiiksi kuin hyvin pieni määrä
ja se täytyy telata laatalle välittömästi, Jo muutaman
minuutin seistyään pohjuste jähmettyy niin, että sitä
on vaikeaa telata tasaisesti. Pienikin vaihtelu kovettajan määrässä
vaikuttaa kovettumisaikaan siksi on varottava ettei sitä tule liikaa.Pohjuste
telataan ensin lasilevyllä tasaiseksi ja vasta sitten OHUELTI laatalle.
Mieluimmin monta ohutta kerrosta kuin yksi liian paksu! Kuparin tulee
kuultaa pohjusteen alta, levyä voi kallistella valossa ja tarkkailla
onko pohjusteessa reikiä, ei pitäisi olla.
VÄLINEET TÄYTYY PUHDISTAA VÄLITTÖMÄSTI VEDELLÄ
TYÖSKENTELY :
YKSI POHJUSTE - 4 ERILAISTA JÄLKEÄ
1. STRUKTUURIPEHMEÄPOHJA
Kun pohjuste on telattu laatan annetaan seistä hetken huoneenlämmössä
jotta pinta hieman kuivahtaa. NOIN 15- 20 minuutin kuluttua pohjuste on
sopiva struktuuripehmeäpohjan tekoon. Laatalle asetellaan erilasia
materiaaleja joiden struktuuri halutaan toistaa. Tarkoitukseen käyvät
kankaat, paperit, kasvinosat, höyhenet ym. materiaalit jotka voidaan
vetää prässin puristuksen läpi.( Ei metalli )Materiaalit
asetellaan laatalle ja suojaksi laitetaan rypsiöljyllä sivelty
muovikalvo, rasva estää pohjusteen tarttumisen suojamuoviin
ja siten estää pohjusteen ohenemisen kuvan paljaista kohdista.
Laatta asetetaan prässin pedille , suojataan hyvin vielä suojapapereilla
, ( Liika öljy sotkee huovat) , ja vedetään puristuksen
läpi. Materiaalit poistetaan varovasti. Yleensä suojamuovin
öljyäminen riittää suojaamaan valkoisiksi tarkoitetut
kohdat, jos kuitenkin haluaa varmistua siitä , ettei laatta syövy
muualta kuin materiaalien kohdalta voi toimia näin: Laatta vedetään
prässin puristuksen läpi suojattuna vahapaperilla tai muovilla
ilman rasvaa,. Materiaalien annetaan olla laatalla ja päälle
suihkutetaan akvatintapohjustus joka tukkii punaiseen syntyneet reiät.
Vasta lopuksi materiaalit poistetaan ja pohjuste kovetetaan. Prässin
puristusta kannattaa säätää hiukan kevyemmäksi
mikäli materiaalit ovat paksuja, liian kovassa puristuksessa tuoreet
vettä sisältävät kasvit liuottavat pohjusteen ja litistyvät
läiskäksi. Hyvin kuivat ja hauraat materiaalit kannattaa poistaa
laatalta vasta kovetuksen jälkeen pehmeällä harjalla hangaten.
2. PEHMEÄPOHJAPIIRROS
Myös tässä
on hyvä antaa pohjusteen kuivahtaa NOIN 10-15 minuuttia ennen piirtämisen
aloittamista. Erityisesti tässä kovettajan määrä
ratkaisee työskentelyn tahdin. Mikäli kovettajaa on n. 1/3 värin
määrästä pohjuste säilyy pehmeäpohjana n.
puoli tuntia. Mikäli piirtäminen vie pidemmän aikaa voi
kovettajan määrää varovasti vähentää,
siten työskentelyaika pitenee. Jos jättää kovettajan
kokonaan pois kannattaa suojata lakalla sellaiset kohdat joiden haluaa
säilyvän valkoisina.
Laatalle lasketaan pehmeähkö paperi jolle piirretään,
jälki vaihtelee valitun piirtimen mukaan kynäjäljestä
liituun, pohjuste tarttuu paperiin piirretyistä kohdista ja kupari
paljastuu pohjusteen alta. Myös paperin struktuuri vaikuttaa jälkeen.
3. LAVEERAUS
Vesiliukoisuus mahdollistaa
hyvinkin vapaan käsittelyn punaisella pohjusteella. Tuoretta pohjustetta
( alle puoli tuntia telauksesta) voi käsitellä puikoilla ja
tikuilla erilaisten jälkien aikaansaamiseksi. Kun pohjustetta laveeraa
tislatulla vedellä punaisen pigmenttihiukkaset erottuvat toisistaan
ja syntyy kauniita maalauspintoja. Voi työskennellä poistaen
ja lisäten punaista ja ottaa vaikka kuppiin pelkkää väriä
jota on ohennettu tislatulla vedellä. Ilman kovettajaa punainen väri
käyttäytyy hapossa niin, että se pettää vähitellen
ensin ohuista ja lopuksi paksuista kohdista.
4. KOVAPOHJA
Koko punaisen pohjusteen
idea on se , että se tuoreena käyttäytyy kuten pehmeäpohja
mutta kovettuessaan siitä tulee kovapohja. Jos punaisella telatun
laatan laittaa kuivauskaappiin NOIN 20 minuutiksi siitä tulee kovapohja
johon voi siis piirtää normaalisti etsauspiikillä. Tämä
kovapohja saattaa joskus olla parempi kuin Johnson-kovapohja, ainakin
hyvin ohuiden viivojen piirtämisen onnistuu paremmin. Kannattaa kuitenkin
muistaa ,että kovettuessaan punainen pohjuste kovettuu lopulta niin
että siihen voi olla jopa vaikeata piirtää, siksi pohjustettua
laattaa ei kannata varastoida vaan työstää tuoreeltaan.
Kokemuksen myötä osaa arvioida milloin pohjuste on sopivasti
kuivahtanut, muttei vielä liikaa kovettunut.
KOVETTAMINEN
Miten punapohjaa sitten
käyttääkään on tärkeätä muistaa
kunnollinen kovetus ennen syövytystä. Ainakin puoli tuntia kuivauskaapissa
varmistaa sen, että pohjuste kestää pitkiäkin syövytysaikoja.
Tarkkoja aikoja on vaikeata antaa mutta mikäli ensimmäisen kymmenen
minuutin jälkeen laatalle ei ilmaannu mitään yllättäviä
jälkiä pohjuste kestää yleensä rikkoutumatta
jopa useiden tuntien syövytystä. Puolesta tunnista tuntiin Edinburgin
etsissä taitaa olla yleisin syövytysaika. Tietysti voi kesken
syövytyksen suojata lakalla osia laatalta kunhan muistaa poistaa
hapettumat etikkasuolaliuoksella ja kuivata laatan ennen lakan lisäämistä.
MUSTAPOHJA
Käytettävä
materiaali: Graphic Chemical Waterbased Ink BLACK no 1659
Kaikki mitä edellä on sanottu punaisen yhteydessä pätee
pääosin myös mustaan. Ero näiden kahden välillä
on pigmentin karkeudessa. Musta värin pigmentti on suurirakeisempaa
ja kuivuu nopeammin myös ilman kovettajaa. Musta väri sopii
parhaiten laveeraukseen ja erilaisten maalauksellisten pintojen tekemiseen.
Myös siihen voi painaa erilaisia materiaaleja. Menetelmä on
hiukan arvaamaton mutta mielenkiintoinen. Ilman kovettajaa ohut telattu
kerros syöpyy pistemäiseksi pinnaksi joka muistuttaa akvatintaa.
Yksi tapa tutustua musta pohjaan voisi olla telattu pinta jota lähtee
avaamaan tislatulla vedellä. Eri paksuiset kerrokset päästävät
happoa läpi eri tahtiin: ohuet ensin paksut viimeiseksi. Voi myös
tehdä erilaisia seoksia työpöydälle kippoihin. yksi
1/6 väriä ja tislattua vettä, toinen pelkkää
väriä ja kolmas väriä johon on sekoitettu hiukan Lascaux
Transparentlackia viimeksi mainitun toimiessa kuten suojalakka. Mustapohja
sopii yhdistettäväksi avosyövytykseen. Oikea syövytysaika
riippuu maalauksen paksuudesta ja voi olla jopa useita tunteja. Usein
hienoimmat yksityiskohdat syntyvät vasta syövytyksen loppuvaiheessa.
Kannattaa pyrkiä löytämään sopivat aika jolloin
ohuesti maalattujen kohtien yksityiskohdat eivät ole syöpyneet
liikaa. Mitään tämän tarkempaa on vaikeaa sanoa, parasta
vain ryhtyä kokeilemaan ja antaa hallitulle sattumalle mahdollisuus.
AKVATINTA
Akvatintamenetelmässä
voi käyttää joko
Badgerin Acrylic Aquatint-liuosta johon on sekoitettu tislattua vettä
( suhde 1:1)
TAI samaa seosta kuin viivasyövytyspohjaan eli 1 osa Johnson lattiavahaa
+ 1 osa Golden Stop-Out peittolakkaa
Molemmat toimivat yhtä hyvin, jatkopohjustuksissä jo syöpyneelle
pinnalle tai mikäli haluaa käyttää kynäruiskua
välilakkauksissa kannattaa ehkä käyttää Badgerin
Acrylic Aquatinta –liuosta.
Puhdistettu laatta asetetaan sumutuskaappiin pystyasentoon takaseinää
vasten. Taakse puhdas vaihdettava suojapaperi joka auttaa arvioimaan oikean
pohjustemäärän. On tarkoitus, että n. 60% levyn pinnasta
peittyy. Sumutus aloitetaan paperille ja vasta kun sopiva etäisyys
ja raekoko on löytynyt edetään laatalle tasaisin vaakasuorin
liikkein koko laatan yli. Paineilma työntää hiukkasia usein
niin, ettei alareunaan tartu, siksi on paras keskeyttää sumutus,
ottaa laatta välillä käteen ja samalla kun kääntää
sen ylösalaisin tarkastaa valossa kääntelemällä
pohjusteen määrä ja tasaisuus. Jos liuosta on laatalla
liikaa se muodostaa tiiviin helmeilevän näköisen pinnan
joka ei syövy, parhaiten tämän välttää kun
sumuttaa riittävän kaukaa jotta hiukkaset ehtivät levitä
ilmassa.
Kun sumutus on valmis pohjuste kovetetaan kuivauskaapissa n. 20 min.
Akvatintajäljen karkeus riippuu ilman ja pohjusteen suhteesta jota
ruisku säätelee. Säätämällä ilman määrän
maksimiin ja ottamalla lisää etäisyyttä sumutettaessa
saadaan hienojakoisin jälki. Halvempien ruiskujen raekoko on karkeampi
kuin säädettävien piirustusruiskujen. Haluttaessa karkeampaa
jälkeä kannattaa ensin sumuttaa hieno pohja ja jatkaa puhaltamalla
pohjustetta fiksatiivipuhaltimen läpi tai roiskia hammasharjalla.
Harjoittelemalla kynäruiskun käyttöä valkoiselle paperille
oppii hallitsemaan jälkeä. Voi myös tehdä koko kuvan
kaikkine sävyineen yhdellä syövytyskerralla vain sumutuksen
tiheyttä säätämällä ja kynäruiskun
erilaisia jälkiä hyväksikäyttämällä.
Häivytykset, ohuet viivat, eri karkeudet ja shabluunoiden käyttö
tuovat loputtomasti uusia mahdollisuuksia jäljen muunteluun.
Tuoretta akvatintaa voidaan irrottaa maalaamalla tislatulla vedellä
tai miedolla ammoniakkiliuoksella.
KYNÄRUISKUN PUHDISTUS
Kynäruisku täytyy
puhdistaa aina välittömästi käytön jälkeen.
Pohjustetta sisältävä säiliö irrotetaan ja aine
kaadetaan takaisin isompaan säilytyspulloon. Värikuppi puhdistetaan
vedellä. Koko ruisku upotetaan puhtaaseen veteen ja pulputetaan ilmaa
läpi ruiskusta. Kun ulostuloaukon tukkii kevyesti etusormella ilma
pulputtaa alakautta veteen, tämä puhdistaa ruiskun värinottoputken.
Tätä jatketaan kunnes vesi tulee läpi puhtaana, mikä
varmistetaan sumuttamalla valkoiselle paperille. Lopuksi annetaan ruiskun
käydä ilmassa niin kauan , että vesi poistuu ja ruiskusta
tulee pelkkää ilmaa. Yksinkertaisille ruiskuille tämä
riittää varmistamaan sen, ettei kuivuva akvatintaliuos tuki
ruiskua. Hienommissa malleissa ruiskun sisällä on liikkuva neula
joka säätelee ilman ja värin suhdetta ja mahdollistaa ohuiden
viivojen piirtämisen. Ne täytyy ohjeen mukaisesti käytön
jälkeen purkaa ja neula huuhdella ja kuivata erikseen.
Mikäli ruisku kuitenkin tukkeutuu, valmistetaan kidesoodaliuos, ruisku
puretaan osiin, osia liuotetaan kidesoodassa ja puhdistetaan ja kootaan
taas käyttöä varten.
AKVATINTAN SYÖVYTYS, SUOJALAKAT
Kun akvatinta on kovetettu
kaapissa, se voidaan syövyttää eri sävyisiksi pinnoiksi
alkaen vaaleammista tummimpiin.
Suojalakkoina voi käyttää:
Golden Stop-Out vernissaa
tai
1 osa Lascaux Transparentlack + 2 – 3 osaa tislattua vettä +
hiukan joko punaista tai mustaa pohjustetta tai Golden Stop –Outia
Molempia kuivataan kaapissa 1-2 minuuttia
Golden Stop-Out toimii lyhyemmissä syövytysajoissa ja pienehköillä
pinnoilla luotettavasti. Sen heikkona puolena on se. että mikäli
hapettumia ei poisteta huolellisesti ennen lakkausta se saattaa pettää
syövytyksen aikana. Tämä on ongelma varsinkin isoilla pinnoilla
.Jälkimmäinen seos on luotettavampi, kuitenkin kannattaa hakea
oikeaa suhdetta, Transparentlack voi jämähtää levylle
turhankin tiukasti.
Kumpaa lakkaa sitten
käyttääkin on tärkeää muistaa, että
jokaisen syövytyskerran jälkeen laatta täytyy huuhdella
vedellä ja KIRKASTAA ETIKKA-SUOLALIUOKSESSA, huuhdella taas ja kuivata
ennen seuraavan lakkakerroksen lisäämistä. Viimeistään
tässä vaiheessa moni oppii kantapään kautta, että
kestääkseen syövytystä vesiliukoiset lakat ja pohjusteet
vaativat PUHTAAN, KIRKKAAN JA KUIVAN pinnan.
Työjärjestys on siis:
Syövytys 1
huuhtelu vedellä
hapettumien poisto etikka-suolaliuoksella altaassa
huuhtelu vedellä
kuivaus, ensin sanomalehden välissä sitten kuivauskaapissa 1-2
min
lakkaus 1
lakan kuivaus kaapissa 1-2 min
Syövytys 2 jne.
SYÖVYTYS
Syövytykseen
käytetään rautakloridia. Laattojen taustat suojataan pakkausteipillä
tai tarramuovilla ja ihokosketuksen välttämiseksi käytetään
haponkestäviä suojakäsineitä. Teipistä kannattaa
tehdä otin jonka avulla laattaa voi liikutella tarvitsematta koskea
käsin. Rautakloridi täytyy ostaa nestemäisenä liuoksena
jonka vahvuus on yli 42 BA. Rautakloridi ruostuttaa voimakkaasti ja sotkee
ympäristön keltaiseksi eivätkä tahrat lähde vaatteista
ja kengistä pesussa. Siksi syövytysaltaan välittömässä
läheisyydessä täytyy olla vesipiste tai huuhteluallas.
Rautakloridi ei kuitenkaan huoneenlämpöisenä höyrysty
joten huolellisesti käsiteltynä se on turvallinen käyttää.
Aina kun on kysymys kemiallisista aineista pakkauksen turvaselostukseen
on syytä tutustua ja käsitellä tarvittavia aineita ohjeiden
mukaan. Silmiin roiskumista on varottava.
EDINBURGIN ETSI
Tämä rautakloridiliuos
on kehitelty Edinburgissa, myrkyttömään työskentelyyn
erikoistuneella työhuoneella.
4 litraa rautakloridia
250 g sitruunahappoa liotettuna
1 litraan lämmintä vettä
Sitruunahapon merkitys
on rautakloridin pitäminen puhtaana .Sitruunahappo ei vaikuta syövyttäviin
ominaisuuksiin mutta sakkaantumaton happo syö puhtaammin ja jälki
on tasaisempaa. Koska happo on vahvempana liuoksena kuin öljypohjusteita
käytettäessä syövytysajat ovat lyhyemmät. Parhaat
tulokset saadaan jos on mahdollista vaihtaa laaka-altaat pystysyövytystankkiin.
Silloin vältytään rautakloridin edes takaisin kaatelulta
sillä pystytankki on samalla säilytysastia. Tämä vähentää
silmiin ja vaatteille roiskumisen riskiä ja lisää hapon
käyttöikää. Pystytankissa haihtumapinta-ala on pieni
ja hengitysilma pysyy puhtaampana.
LAATTOJEN PUHDISTUS SYÖVYTYKSEN JÄLKEEN
Kaikki akryylipohjusteet
liukenevat kidesoodaliuokseen.
1 dl KIDESOODAA 1
litraan lämmintä VETTÄ
Kidesoodaliuosta kannattaa
tehdä valmiiksi kanisteriin ja kaataa työskentelyn ajaksi laaka-altaaseen.
Laatat jotka halutaan puhdistaa laitetaan kidesoodaliuokseen ja annetaan
liota n. 15 min. Sen jälkeen pohjuste pestään pois sienellä
hangaten. Kidesoodaa voi käyttää useamman kerran, vaikka
liuos likaantuu siihen liuenneista pohjusteista tehoaan se ei menetä.
Lopuksi laatta huuhdotaan , kuivataan ja on valmis vedostettavaksi. Kaupoissa
valmiina myytävä kidesoodaliuos on liian mietoa, kiteistä
voi tarvittaessa sekoittaa vahvemmankin seoksen. Mikäli laatalle
jää ongelmakohtia ne puhdistuvat kun laattaa pyyhkii asetooniin
kastetulla rievulla.
VEDOSTAMINEN
Vedostaminen on tässä
yhteydessä lähes sama kuin metalligrafiikassa tähänkin
asti. Värien valmistajatkin ovat jossain määrin heränneet
kehittelemään värejä terveellisempään suuntaan
mutta tärkeintä on sittenkin huolehtia siitä että
vedostettessa käytetään suojakäsineitä, värin
pyyhkimisen viimeistelyssä käytetään silkkipaperia
tai puhelinluetteloa ja LÄMPÖLEVYN käytöstä luovutaan.
Kun värin notkistamiseen käytetään juoksevaa öljyä
( light oli tai pellavaöljy) lämpölevyä ei tarvita.
VÄLINEIDEN
JA LAATTOJEN PUHDISTAMINEN PAINOVÄRISTÄ
Laatat, värilasta
ja värin levitys alustana käytetty lasilevy pyyhitään
rypsiöljyllä puhtaaksi väristä. Rypsiöljy pestään
pois miedolla tiskiaine-vesiliuoksella. Sitä voi tehdä valmiiksi
suihkepulloon , vain tilkka pesuainetta riittää. Toisinaan välineitä
ja laattoja voi pyyhkiä lamppuöljyllä joka on hiukan rypsiöljyä
tehokkaampi puhdistaja, mutta ehdottomasti parempi kuin tärpätti,
jota siis ei pitäisi enää kenenkään työhuoneesta
löytyä. Lamppuöljy on parafiiniöljy ja puhdistetun
bensiinin seosta ja se poistaa värin tehokkaasti myös voimakkaasti
syövytetyt laatat.
LOPUKSI
Metalligrafiikka on
edelleen monivaiheinen ja kiehtova taiteenlaji ja riippumatta siitä
mitä aineita työskentelyssä käytetään, se
myös vaatii tekijältä pitkäjännitteitä työskentelyä.
On otettava huomioon kuivumis-, ja syöpymisajat ja rytmitettävä
oma työskentely niiden mukaan. Tässä menetelmässä
jotkut vaiheet hidastuvat, jotkut nopeutuvat. Kukin voi etsiä oman
tapansa soveltaa eri materiaaleja. Oman työskentelyn muuttaminen
terveellisempään suuntaan on päätös, joka kannattaa
tehdä ennen kuin on pakko.
KIRJALLISUUTTA
Henrik Boegh
Non-toxic Intaglio Step by Step
Forlaget Boegh 2000/ISBN 87-987757-0-7
Keith Howard
Non-toxic Intaglio Printmaking
Printmaking resourses 1998/ISBN 0-9683541-0-6
Salonen, Pohjola,
Priha
Kuvataiteilijan työsuojeluopas 1994, Kustannus Oy Taide
WWW OSOITTEITA
http://www.grafiskeksperimentarium.dk
Henrik Boeghin kotisivuilta
löytyy paitsi tietoa aiheesta myös osa pohjusteista täytyy
tilata Tanskasta. Tilaaminen käy helposti ja tuotteet tulevat muutamassa
viikossa mutta kuljetuskulut ja laskun maksaminen ulkomaille aiheuttaa
lisäkustannuksia joten aivan pieniä määriä ei
sieltä kannata tilata. Sivuilta on myös hyvät linkit eteenpäin
mm. Keith Howardin kotisivuille .Hakusanalla non-toxic printmaking löytyy
myös yhtä ja toista kun selailee...
Suojakäsineitä:
FAMON oy valuraudantie 15, 00700 Hki
puh.09-3508270
http://www.famon.fi
Pystytankkeja kovamuovista
valmistaa tilauksesta
Suomen Plastic Oy, Elimäenkatu 21, 00510 Hki
puh. 09-1461242 ja 09-1461232
Rautakloridia myy
(yrityksille, kouluille ei yksityishenkilöille)
Bang & Bonsomer, Itälahdenkatu 18, 00211 Helsinki
puh.09-681 081
MATERIAALIT JA NIIDEN OSTOPAIKAT
Kuparia, etsauspiikki,
siveltimiä, laaka-altaita , tarlataania, syväpainovärejä,
painoöljyä, värilastoja, prässi
Laatan puhdistus
Yleispesuaine, nestemäinen tai cream
etikka
suola
liitujauho (rautakauppa)
pesusieniä
kidesooda (rakeina, rautakauppa)
rypsiöljy
lamppuöljy
tiskipesuaine
sitruunahappo (apteekki)
pakkausteippiä
Pohjustus
Johnson kiiltovaha, valkoinen pullo jossa lattian kuviointi SINIRUUTUINEN
(hyvin varustettu päivittäistavarakauppa)
Graphic Chemical Ink Crimson Red no.1661
Lascaux Transparentlack 1 no.2060
Golden Stop-out vesiliukoinen peittolakka
Näitä myy Suomessa tällä hetkellä vain
PRINTTERS PROOF, Uudenmaankatu 40
puh.09 648748
Mikäli kysyntää on , on toiveissa että myös isommat
taidetarvikeliikkeet kuten Tempera ja Arteljee ottavat niitä valikoimiinsa
joten kannattaa kysyä.
Muuten pohjusteita voi siis tilata em. Henrik Boeghin kotisivuilta
tai
Aart de Vos
Klosterport 4
8000 Århus
Danmark
http://www.aartdevos.dk
|
