EI LIUOTTIMIA - Grafiikan tekeminen terveellisemmäksi

Metalligrafiikan tekemisessä käytettävät materiaalit ovat pysyneet lähes samoina jo vuosisatojen ajan. Näiden aineiden haitallisuus terveydelle on kuitenkin kiistaton tosiseikka, sen ovat monet taidegraafikot saaneet huomata erilaisten allergioiden ja työperäisten sairauksien muodossa. Metalligrafiikkaa myös opetetaan usein tiloissa joiden ilmastointi on riittämätön ja henkilökohtaisia suojaimia ei ole tarjota kaikille. Tulen käsittely ja laattojen kuumentaminen eri työvaiheissa lisäävät epäterveellisten yhdisteiden leviämistä hengitysilmaan ja riskiä erilaisille onnettomuuksille.
Muuttamalla puhdistustapoja ja vaihtamalla pohjusteet vesiliukoisiksi akryylipohjusteiksi saadaan työskentelystä huomattavasti vähemmän haitallista niin ammattilaisille kuin eri ikäisille grafiikan harrastajille Lisäksi vesiliukoisuus tuo lisää mahdollisuuksia erilaisten maalauksellisten syövytysjälkien aikaansaamiseksi.
Metalligrafiikka on vahvasti materiaaliin sitoutunut tapa tehdä kuvia, työtavat ovat saattaneet muodostua rutiineiksi joiden muuttaminen voi olla vaikeaa. On myös muistettava , että toinen materiaali ei voi koskaan täydellisesti korvata toista. Vesiliukoinen työskentely on erilaista kuin mihin moni on tottunut ja uuden oppiminen vaatii halun omaksua uusia asioita.

TYÖHUONE
Mikäli käytössä on syväpainoprässi ja normaali grafiikanpajan varustus ei siihen juuri tarvitse tehdä rakenteellisia muutoksia. Normaali huonetilan ilmastointi riittää sillä työskentelyn aikana ilmaan ei pääse haitallisia aineita.(Akvatintan tekoa varten pistemäinen ilmanpoisto on tarpeen etteivät pohjusteen hiukkaset leijaile huoneessa.) Työskentelyn sujuvuuden vuoksi kannattaa varata enemmän pöytätilaa vesipisteen läheisyyteen. Jos viemärissä ei ole sakoallasta kannattaa likavesi kerätä tyhjennettävään astiaan sillä liitujauho ja muovipitoiset pohjusteen jäämät voivat tukkia viemärit. On myös hyvä hankkia lisää laaka-altaita, yksi etikka-suolaliokselle ja toinen kidesoodaliuokselle.

KUIVAUSKAAPPI
Vesiliukoiset pohjusteet tarvitsevat ilmakuivatuksen kestääkseen syövytystä. Kuivauskaappi on oikeastaan ainoa välttämätön hankinta sillä kuuma ilma kovettaa pohjusteiden sisältämän muovin ja tekee niistä hyvin kestäviä, jopa useiden tuntien syövytysajat ovat mahdollisia.
Kuivauskaappi on yksinkertaisimmillaan tiivis kaappi johon on tehty reikä josta laitetaan puhaltamaan hyvälaatuinen tukankuivaaja tai muu puhallin. Tärkeintä on, että ilma kiertää kaapin s

PAINEILMAKOMPRESSORI JA KAAPPI RUISKUTUSTA VARTEN

Akvatintaa tehtäessä hartsipölytys korvataan nestemäisellä akryyliakvatintaliuoksella joka ruiskutetaan laatalle paineilman avulla. Tätä varten erillisen tila tai vetokaappi on suositeltava sillä vaikka liuos sinänsä on myrkytöntä ei pienten hiukkasten hengittäminen ole terveellistä. Ruiskutuksen aikana hengityssuojain on tarpeen.
Paineilmakompressorin ei tarvitse olla suuritehoinen, kynäruiskulla työskentelyyn sopivat vievät vähän tilaa ja ovat hiljaisia. BILTEEMASTA löytyy sopiva malli alle sadalla eurolla myös TEMPERASTA myy kompressoreita. Kaapin takaosaan olisi hyvä asentaa teline rullapaperille, josta voidaan aina vetää puhdas tausta pohjustettavalle laatalle, se helpottaa oikean pohjustemäärän arviointia.

KYNÄRUISKU

Tähän tarkoitukseen sopivat mallit joissa on värisäiliö alapuolella. Badger ruiskuista löytyy useitakin sopivia malleja. Hyvin voi aloittaa hankkimalla BILTEEMASTA kynäruiskun harrastajakäyttöön ( hinta alle 10 euroa). Kynäruiskun hinta riippuu jäljen säätelymahdollisuudesta. Jos käyttää ruiskua vain tasaisen pistepinnan aikaansaamiseksi halvempikin malli riittää. Kynäruiskun käyttäminen piirtimenä ja välilakkauksissa tuo akvatintaan aivan uusia ulottuvuuksia!

SUOJAKÄSINEET

Työskentelyn aikana on hyvä käyttää asianmukaisia suojakäsineitä sillä puhdistusaineet ja rautakloridi ärsyttävät ja kuivattavat ihoa. Hyvä suojakäsine on ohut ja riittävän väljä jotta sen sisään mahtuu puuvillakäsine estämään hikoilua.

LAATAN VALMISTUS JA TAUSTAN SUOJAUS

Kuparilevyn reunat viilataan ja hiotaan sileiksi, Jos levy on kovin naarmuinen voi puhdistuksen aloittaa hienolla vesihiomapaperilla .Kuparilevy myydään usein suojakalvolla varustettuna. Kalvo suojaa levyä naarmuuntumiselta. Koska taustapuoli on kuitenkin suojattava syövytyksen ajaksi kannattaa harkita voisiko suojakalvon säästää ja tehdä kuvan toiselle puolelle. Tällä välttyy pakkausteippien aiheuttamilta hankaluuksilta, hyvälaatuisen pakkausteipin saa tarvittaessa myös irrotettua, mutta sellaista on vaikeata löytää. Teipeissä ja tarramuoveissa on se huono puoli, että niiden poistamiseen laatalta tarvitaan runsain määrin juuri niitä liuottimia joista yritetään päästä eroon! Yksi tapa välttyä tältä on leikata hiukan laattaa pienempi suojapaperi taustan suojaksi niin, että tarramuovi liimaantuu vain reunoilta. Näin muovi on helpompi irrottaa isommiltakin laatoilta.
Taustan suojaamiseen voi käyttää myös samoja aineita kuin kuvapuolellekin, suojaus joudutaan silloin tekemään moneen kertaan mikäli laatta puhdistetaan ja pohjustetaan useaan kertaan työn aikana.

PUHDISTUS

Jotta vesiliukoiset pohjusteet kiinnittyisivät laatalle on pinnan oltava ehdottomasti puhdas, kirkas ja kuiva. Siksi laatan puhdistaminen huolellisesti on kaikkein tärkein työvaihe. Puhdistamiseen käytetään tavallisia lähikaupasta saatavia pesuaineita. Tässä vaiheessa laattaan voi suhtautua kuin uuteen tiskipöytään: naarmuttaa ei saa mutta reippaasti hangataan nestemäisellä yleispesuaineella, vedellä ja pehmeällä keittiösienellä. Pesuaineeseen voi lisätä teelusikallisen liitujauhoa, näin syntyy tahna joka tehokkaasti poistaa sormenjäljet ja lian. Cream-tyyppinen pesuaine käy sellaisenaan ilman liitujauhoa.
Tämän vaiheen jälkeen laatta huuhdellaan huolellisesti vedellä.

KIRKASTAMINEN eli hapettumien poisto

Kuparin pinta hapettuu nopeasti ollessaan tekemisissä ilman kanssa. Hapettuminen näkyy tummentumina ja erilaisina jälkinä laatalla. Hapettumat poistetaan etikka-suola-vesiliuoksella:

1 OSA SUOLAA, 1 OSA ETIKKAA, 2-3 OSAA VETTÄ

Tätä samaa liuosta käytetään hapettumien poistoon eri työvaiheissa.
Etikkasuola huuhdellaan pois vedellä, sen jälkeen enimmät vesipisarat painellaan pois sanomalehden välissä ja laatta asetetaan kuivauskaappiin pariksi minuutiksi.

JOHNSON-LATTIAVAHA - VIIVASYÖVYTYSPOHJA

Nestemäisenä kovapohjana käytetään Johnsonin Kiiltovahaa, joka on siis lattiavahaksi tarkoitettua väritöntä vahaa .HUOM: Vain pullo jonka kuviointi on sininen myytävä kiiltovaha käy sellaisenaan pohjusteeksi. Keltaisessa pullossa olevaa vahaa voi kokeilla sekoittamalla siihen puolet GOLDEN STOP – OUTIA.
Sinistä Johnson-vahaa voi käyttää sellaisenaan, mutta piirtämisen helpottamiseksi siihenkin voi lisätä GOLDEN STOP OUT vesiliukoista peittolakkaa suhde on silloin :1- 2 OSAA Johnsonia + 1 OSA GOLDEN STOP OUTIA.

POHJUSTAMINEN

Käytä suojahansikkaita jotta ei tule sormenjälkiä.
Ota laatta käteen kuten tarjotin ja kaada pohjuste laatalle keräilyaltaan yläpuolella kallistellen niin, että pohjuste peittää koko pinnan. Ylimääräinen vaha valuu altaaseen ja voidaan kaataa takaisin pulloon käytettäväksi. Tämä on syytä tehdä heti pohjustamisen jälkeen sillä vaha jähmettyy ja likaantuu nopeasti. Huuhtele allas kuumalla vedellä ja kuivaa. Älä ravista pohjustusainepulloa sillä ilmakuplat jättävät jäljen.
Heti kun pohjuste on valunut levyn yli nosta laatta pystysuoraan asentoon sanomalehden päälle. Alaspäin valuva vaha muodostaa vallin alareunaan ja laattaa voi siirtää kunnes vallia ei enää muodostu. Isommille laatoille Johnson-pohja kannattaa levittää nopein liikkein isolla siveltimellä ja nostaa heti pystyasentoon valumaan kuten edellä. Valuttaminen täytyy tapahtua vain yhteen suuntaa sillä valutussuunnan vaihtaminen voi aikaansaada paksumman vallin kuvapinnan keskelle.

POHJUSTE KOVETETAAN KUIVAUSKAAPISSA n. 30 MIN

Jos vaha ei ole tarpeeksi kovettunut viiva saattaa lohkeilla. Paras pohjustus on mahdollisimman ohut.
.Reunat (2-3mm) kannattaa suojata Golden Stop-Out lakalla joka kuivuu kaapissa n.5 min.Laatta on nyt valmis piirrettäväksi etsauspiikillä ja syövytettäväksi.

PARI SANAA JOHNSONISTA

Lattiavahapohjuste on piirrettäessä ohut rapiseva kelmu, piirustuspiikki olisi hyvä olla mahdollisimman ohut ja melkein yhtä terävä kuin kuivaneulapiikki. Suoraan pullosta otettu vaha on väritöntä, tästä voi olla etua mm jatkopohjustusta tehtäessä. Onkin syytä olla varovainen, ettei lisää pohjusteeseen liikaa Golden Stop-outia sillä se on hiukan paksumpaa kuin pelkkä lattiavaha ja voi tehdä pohjusteesta lohkeilevan. Lattiavahaa voi värjätä myös nestemäisellä akryylivärillä kuitenkin huolehtien siitä että väri sekoittuu lattiavahaan kunnolla.
Johnson-kovapohjaa voi käyttää jatkopohjana kunhan muistaa huolellisen etikka-suolakirkastuksen aina pohjustuskertojen välissä. Johnson-pohja ei kestä voimakkaasti syövytetyn pinnan päällä joten jos akvatinta-, tai avosyövytettyä laattaa halutaan jatkaa viivasyövytyksellä on parempi valita telattava pohja ( punainen tai musta).
Syövytetystä laatasta voi ottaa vedoksen pohjustusaineen vielä ollessa laatalla. Pohjusteen kanssa otetut vedokset ovat puhtaita ilman taustatoonia sillä vaha tekee kuparista sileän. Periaatteessa syövytystä voi jatkaa koevedoksen jälkeenkin samalla pohjalla, käytännössä vedostettaessa pohjusteeseen tulee helposti naarmuja.Johnsonia voi käyttää myös carborumdum - menetelmässä pohjalla poistamaan offset-levyn taustatooni.Valmiit laatat voi suojata varastoinnin ajaksi käsittelemällä ne Johnsonilla

NOSTOPOHJA (1)

Vesi ja rasva hylkivät toisiaan. Kun rasvaa sisältävällä aineella tehty kuva yhdistetään Johnson-kovapohjaan saadaan tulokseksi laaja valikoima erilaisia nostopohjia jotka vastaavat perinteistä sokeriakvatintaa.
Esimerkiksi margariini, voi ,kookosrasva, painoväri laimennettuna oliiviöljyyn ,huulipuna ja erilaiset rasvaliidut käyvät tähän tarkoitukseen. Rasvan pitää olla sellaista joka jähmettyy sillä juoksevan öljyn päälle ei voi kaataa Johnsonia.
Kuva tehdään puhdistetulle laatalle, rasvan voi lämmittää notkeaksi maalaamisen helpottamiseksi.
Kun kuva on valmis on ehkä tarpeen laittaa laatta hetkeksi kylmään jääkaappiin tai ikkunalle. Kun rasva on jähmettynyt riittävästi päälle kaadetaan Johnson kovapohja. Pohjusteen annetaan kovettua kaapissa ja sen jälkeen rasva pestään pois lämpimällä vedellä ja miedolla tiskipesuaine -vesi liuoksella.
Laatan voi nyt syövyttää avosyövytyksenä tai siihen voi ruiskuttaa akvatintapohjustuksen. Jos jatkaa akvatintalla on muistettava huolellinen rasvan poisto, myös etikkasuolakirkastus tarpeen vaatiessa.
Tämän menetelmän eräs sovellutus on syövyttää halkeilevaa krakleepintaa. Tällöin haluttu alue maalataan rasvalla, laatalle voi myös telata esim. ja vanhan pehmeäpohjan. Päälle kaadetaan Johnson –pohja joka kovetetaan voimakkaasti kuumentaen. Kun vaha ja rasva kuivuvat päällekkäin syntyy ohuita halkeamia joiden välistä laatta pääsee syöpymään. Kuvaa ei pestä auki ennen syövytystä.
Päinvastainen menetelmä, jossa rasvaa voi, käyttää on maalata kuva sopivalla rasvalla puhtaalle laatalle ja sumuttaa päälle akvatinta. Tällöin tausta syöpyy tummaksi ja rasvalla maalatut kohdat vähitellen sitä mukaa kun rasva päästää happoa läpi.

NOSTOPOHJA (2)

Johnson-pohjustetulle laatalle voi maalata joko kidesoodalla tai miedolla ammoniakkiliuoksella. Tarkoitukseen käy ammoniakkia sisältävä ikkunanpesuaine jota voi halutessaan terästää lirauksella ammoniakkia. Pintaa maalataan ja annetaan aineen vaikuttaa hetki, kun laatan huuhtelee vedessä auki maalatut kohdat paljastuvat. Pintaa voi myös painella paperilla johon pohjuste imeytyy. Joskus voi olla vaikeaa nähdä onko kupari paljaana maalatuista kohdista, silloin kannattaa upottaa laatta hetkeksi etikkasuolaliuokseen, paljaat kohdat reagoivat hei ja voi päätellä pitääkö aukimaalaamista jatkaa. Tässä menetelmässä syntyy vaihtelevia pintoja, jotka voi syövyttää sellaisenaan tai suihkuttaa syntyneisiin aukkoihin akvatintapinnan.

PUNAINEN POHJUSTE: PEHMEÄPOHJA, LAVEERAUSPOHJA JA KOVAPOHJA

Punainen pohjuste koostuu kahdesta ainesosasta:
Graphic Chemical Water Based Ink CRIMSON RED no.1661 joka on vesiliukoinen kohopainoväri sekä kovettajana toimiva LASCAUX TRANSPARENTLACK 1 no.2060
Tämä punainen väri sopii pohjusteeksi koska se sisältää runsaasti pigmenttiä. Ilman kovettajaa se kuivuu hyvin hitaasti. Heti kun väri ja kovettaja sekoitetaan, seos alkaa kuivua ja kuivumisaika säätelee työskentelyn tahdin ja halutun jäljen.
Punainen pohjuste on hyvin monipuolinen sillä jälki vaihtelee sen mukaan missä vaiheessa pohjusteen kovettumista kuva tehdään. Menetelmä on melko vaativa ; tarkkojen kuivumis-, ja syövytysaikojen antaminen on mahdotonta sillä kaikki riippuu kovettajan määrästä ja pohjustuksen paksuudesta. Laattaa täytyy tarkkailla syövytyksen aikana ja toisaalta antaa uudelle materiaalille mahdollisuus uudenlaiselle syövytysjäljelle. Punaisella pohjustuksella voi saada aikaan jälkeä, joka ei ole aiemmin ollut mahdollista metalligrafiikassa, värin sisältämä pigmentti muodostaa pintoja jotka muistuttavat litografian eräitä menetelmiä.

POHJUSTAMINEN

Pohjuste telataan puhdistetulle kuparilaatalle.
Sekoita lasilevyllä keskenään punainen väri ja kovettaja siten , että kovettajaa on ENINTÄÄN 1/3 värin määrästä. Pohjustetta ei kannata sekoittaa valmiiksi kuin hyvin pieni määrä ja se täytyy telata laatalle välittömästi, Jo muutaman minuutin seistyään pohjuste jähmettyy niin, että sitä on vaikeaa telata tasaisesti. Pienikin vaihtelu kovettajan määrässä vaikuttaa kovettumisaikaan siksi on varottava ettei sitä tule liikaa.Pohjuste telataan ensin lasilevyllä tasaiseksi ja vasta sitten OHUELTI laatalle. Mieluimmin monta ohutta kerrosta kuin yksi liian paksu! Kuparin tulee kuultaa pohjusteen alta, levyä voi kallistella valossa ja tarkkailla onko pohjusteessa reikiä, ei pitäisi olla.
VÄLINEET TÄYTYY PUHDISTAA VÄLITTÖMÄSTI VEDELLÄ

TYÖSKENTELY : YKSI POHJUSTE - 4 ERILAISTA JÄLKEÄ

1. STRUKTUURIPEHMEÄPOHJA

Kun pohjuste on telattu laatan annetaan seistä hetken huoneenlämmössä jotta pinta hieman kuivahtaa. NOIN 15- 20 minuutin kuluttua pohjuste on sopiva struktuuripehmeäpohjan tekoon. Laatalle asetellaan erilasia materiaaleja joiden struktuuri halutaan toistaa. Tarkoitukseen käyvät kankaat, paperit, kasvinosat, höyhenet ym. materiaalit jotka voidaan vetää prässin puristuksen läpi.( Ei metalli )Materiaalit asetellaan laatalle ja suojaksi laitetaan rypsiöljyllä sivelty muovikalvo, rasva estää pohjusteen tarttumisen suojamuoviin ja siten estää pohjusteen ohenemisen kuvan paljaista kohdista. Laatta asetetaan prässin pedille , suojataan hyvin vielä suojapapereilla , ( Liika öljy sotkee huovat) , ja vedetään puristuksen läpi. Materiaalit poistetaan varovasti. Yleensä suojamuovin öljyäminen riittää suojaamaan valkoisiksi tarkoitetut kohdat, jos kuitenkin haluaa varmistua siitä , ettei laatta syövy muualta kuin materiaalien kohdalta voi toimia näin: Laatta vedetään prässin puristuksen läpi suojattuna vahapaperilla tai muovilla ilman rasvaa,. Materiaalien annetaan olla laatalla ja päälle suihkutetaan akvatintapohjustus joka tukkii punaiseen syntyneet reiät. Vasta lopuksi materiaalit poistetaan ja pohjuste kovetetaan. Prässin puristusta kannattaa säätää hiukan kevyemmäksi mikäli materiaalit ovat paksuja, liian kovassa puristuksessa tuoreet vettä sisältävät kasvit liuottavat pohjusteen ja litistyvät läiskäksi. Hyvin kuivat ja hauraat materiaalit kannattaa poistaa laatalta vasta kovetuksen jälkeen pehmeällä harjalla hangaten.

2. PEHMEÄPOHJAPIIRROS

Myös tässä on hyvä antaa pohjusteen kuivahtaa NOIN 10-15 minuuttia ennen piirtämisen aloittamista. Erityisesti tässä kovettajan määrä ratkaisee työskentelyn tahdin. Mikäli kovettajaa on n. 1/3 värin määrästä pohjuste säilyy pehmeäpohjana n. puoli tuntia. Mikäli piirtäminen vie pidemmän aikaa voi kovettajan määrää varovasti vähentää, siten työskentelyaika pitenee. Jos jättää kovettajan kokonaan pois kannattaa suojata lakalla sellaiset kohdat joiden haluaa säilyvän valkoisina.
Laatalle lasketaan pehmeähkö paperi jolle piirretään, jälki vaihtelee valitun piirtimen mukaan kynäjäljestä liituun, pohjuste tarttuu paperiin piirretyistä kohdista ja kupari paljastuu pohjusteen alta. Myös paperin struktuuri vaikuttaa jälkeen.

3. LAVEERAUS

Vesiliukoisuus mahdollistaa hyvinkin vapaan käsittelyn punaisella pohjusteella. Tuoretta pohjustetta ( alle puoli tuntia telauksesta) voi käsitellä puikoilla ja tikuilla erilaisten jälkien aikaansaamiseksi. Kun pohjustetta laveeraa tislatulla vedellä punaisen pigmenttihiukkaset erottuvat toisistaan ja syntyy kauniita maalauspintoja. Voi työskennellä poistaen ja lisäten punaista ja ottaa vaikka kuppiin pelkkää väriä jota on ohennettu tislatulla vedellä. Ilman kovettajaa punainen väri käyttäytyy hapossa niin, että se pettää vähitellen ensin ohuista ja lopuksi paksuista kohdista.

4. KOVAPOHJA

Koko punaisen pohjusteen idea on se , että se tuoreena käyttäytyy kuten pehmeäpohja mutta kovettuessaan siitä tulee kovapohja. Jos punaisella telatun laatan laittaa kuivauskaappiin NOIN 20 minuutiksi siitä tulee kovapohja johon voi siis piirtää normaalisti etsauspiikillä. Tämä kovapohja saattaa joskus olla parempi kuin Johnson-kovapohja, ainakin hyvin ohuiden viivojen piirtämisen onnistuu paremmin. Kannattaa kuitenkin muistaa ,että kovettuessaan punainen pohjuste kovettuu lopulta niin että siihen voi olla jopa vaikeata piirtää, siksi pohjustettua laattaa ei kannata varastoida vaan työstää tuoreeltaan. Kokemuksen myötä osaa arvioida milloin pohjuste on sopivasti kuivahtanut, muttei vielä liikaa kovettunut.

KOVETTAMINEN

Miten punapohjaa sitten käyttääkään on tärkeätä muistaa kunnollinen kovetus ennen syövytystä. Ainakin puoli tuntia kuivauskaapissa varmistaa sen, että pohjuste kestää pitkiäkin syövytysaikoja. Tarkkoja aikoja on vaikeata antaa mutta mikäli ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen laatalle ei ilmaannu mitään yllättäviä jälkiä pohjuste kestää yleensä rikkoutumatta jopa useiden tuntien syövytystä. Puolesta tunnista tuntiin Edinburgin etsissä taitaa olla yleisin syövytysaika. Tietysti voi kesken syövytyksen suojata lakalla osia laatalta kunhan muistaa poistaa hapettumat etikkasuolaliuoksella ja kuivata laatan ennen lakan lisäämistä.

MUSTAPOHJA

Käytettävä materiaali: Graphic Chemical Waterbased Ink BLACK no 1659
Kaikki mitä edellä on sanottu punaisen yhteydessä pätee pääosin myös mustaan. Ero näiden kahden välillä on pigmentin karkeudessa. Musta värin pigmentti on suurirakeisempaa ja kuivuu nopeammin myös ilman kovettajaa. Musta väri sopii parhaiten laveeraukseen ja erilaisten maalauksellisten pintojen tekemiseen. Myös siihen voi painaa erilaisia materiaaleja. Menetelmä on hiukan arvaamaton mutta mielenkiintoinen. Ilman kovettajaa ohut telattu kerros syöpyy pistemäiseksi pinnaksi joka muistuttaa akvatintaa. Yksi tapa tutustua musta pohjaan voisi olla telattu pinta jota lähtee avaamaan tislatulla vedellä. Eri paksuiset kerrokset päästävät happoa läpi eri tahtiin: ohuet ensin paksut viimeiseksi. Voi myös tehdä erilaisia seoksia työpöydälle kippoihin. yksi 1/6 väriä ja tislattua vettä, toinen pelkkää väriä ja kolmas väriä johon on sekoitettu hiukan Lascaux Transparentlackia viimeksi mainitun toimiessa kuten suojalakka. Mustapohja sopii yhdistettäväksi avosyövytykseen. Oikea syövytysaika riippuu maalauksen paksuudesta ja voi olla jopa useita tunteja. Usein hienoimmat yksityiskohdat syntyvät vasta syövytyksen loppuvaiheessa. Kannattaa pyrkiä löytämään sopivat aika jolloin ohuesti maalattujen kohtien yksityiskohdat eivät ole syöpyneet liikaa. Mitään tämän tarkempaa on vaikeaa sanoa, parasta vain ryhtyä kokeilemaan ja antaa hallitulle sattumalle mahdollisuus.

AKVATINTA

Akvatintamenetelmässä voi käyttää joko
Badgerin Acrylic Aquatint-liuosta johon on sekoitettu tislattua vettä ( suhde 1:1)
TAI samaa seosta kuin viivasyövytyspohjaan eli 1 osa Johnson lattiavahaa + 1 osa Golden Stop-Out peittolakkaa
Molemmat toimivat yhtä hyvin, jatkopohjustuksissä jo syöpyneelle pinnalle tai mikäli haluaa käyttää kynäruiskua välilakkauksissa kannattaa ehkä käyttää Badgerin Acrylic Aquatinta –liuosta.
Puhdistettu laatta asetetaan sumutuskaappiin pystyasentoon takaseinää vasten. Taakse puhdas vaihdettava suojapaperi joka auttaa arvioimaan oikean pohjustemäärän. On tarkoitus, että n. 60% levyn pinnasta peittyy. Sumutus aloitetaan paperille ja vasta kun sopiva etäisyys ja raekoko on löytynyt edetään laatalle tasaisin vaakasuorin liikkein koko laatan yli. Paineilma työntää hiukkasia usein niin, ettei alareunaan tartu, siksi on paras keskeyttää sumutus, ottaa laatta välillä käteen ja samalla kun kääntää sen ylösalaisin tarkastaa valossa kääntelemällä pohjusteen määrä ja tasaisuus. Jos liuosta on laatalla liikaa se muodostaa tiiviin helmeilevän näköisen pinnan joka ei syövy, parhaiten tämän välttää kun sumuttaa riittävän kaukaa jotta hiukkaset ehtivät levitä ilmassa.
Kun sumutus on valmis pohjuste kovetetaan kuivauskaapissa n. 20 min.
Akvatintajäljen karkeus riippuu ilman ja pohjusteen suhteesta jota ruisku säätelee. Säätämällä ilman määrän maksimiin ja ottamalla lisää etäisyyttä sumutettaessa saadaan hienojakoisin jälki. Halvempien ruiskujen raekoko on karkeampi kuin säädettävien piirustusruiskujen. Haluttaessa karkeampaa jälkeä kannattaa ensin sumuttaa hieno pohja ja jatkaa puhaltamalla pohjustetta fiksatiivipuhaltimen läpi tai roiskia hammasharjalla. Harjoittelemalla kynäruiskun käyttöä valkoiselle paperille oppii hallitsemaan jälkeä. Voi myös tehdä koko kuvan kaikkine sävyineen yhdellä syövytyskerralla vain sumutuksen tiheyttä säätämällä ja kynäruiskun erilaisia jälkiä hyväksikäyttämällä. Häivytykset, ohuet viivat, eri karkeudet ja shabluunoiden käyttö tuovat loputtomasti uusia mahdollisuuksia jäljen muunteluun.
Tuoretta akvatintaa voidaan irrottaa maalaamalla tislatulla vedellä tai miedolla ammoniakkiliuoksella.

KYNÄRUISKUN PUHDISTUS

Kynäruisku täytyy puhdistaa aina välittömästi käytön jälkeen. Pohjustetta sisältävä säiliö irrotetaan ja aine kaadetaan takaisin isompaan säilytyspulloon. Värikuppi puhdistetaan vedellä. Koko ruisku upotetaan puhtaaseen veteen ja pulputetaan ilmaa läpi ruiskusta. Kun ulostuloaukon tukkii kevyesti etusormella ilma pulputtaa alakautta veteen, tämä puhdistaa ruiskun värinottoputken. Tätä jatketaan kunnes vesi tulee läpi puhtaana, mikä varmistetaan sumuttamalla valkoiselle paperille. Lopuksi annetaan ruiskun käydä ilmassa niin kauan , että vesi poistuu ja ruiskusta tulee pelkkää ilmaa. Yksinkertaisille ruiskuille tämä riittää varmistamaan sen, ettei kuivuva akvatintaliuos tuki ruiskua. Hienommissa malleissa ruiskun sisällä on liikkuva neula joka säätelee ilman ja värin suhdetta ja mahdollistaa ohuiden viivojen piirtämisen. Ne täytyy ohjeen mukaisesti käytön jälkeen purkaa ja neula huuhdella ja kuivata erikseen.
Mikäli ruisku kuitenkin tukkeutuu, valmistetaan kidesoodaliuos, ruisku puretaan osiin, osia liuotetaan kidesoodassa ja puhdistetaan ja kootaan taas käyttöä varten.

AKVATINTAN SYÖVYTYS, SUOJALAKAT

Kun akvatinta on kovetettu kaapissa, se voidaan syövyttää eri sävyisiksi pinnoiksi alkaen vaaleammista tummimpiin.
Suojalakkoina voi käyttää:
Golden Stop-Out vernissaa
tai
1 osa Lascaux Transparentlack + 2 – 3 osaa tislattua vettä + hiukan joko punaista tai mustaa pohjustetta tai Golden Stop –Outia
Molempia kuivataan kaapissa 1-2 minuuttia
Golden Stop-Out toimii lyhyemmissä syövytysajoissa ja pienehköillä pinnoilla luotettavasti. Sen heikkona puolena on se. että mikäli hapettumia ei poisteta huolellisesti ennen lakkausta se saattaa pettää syövytyksen aikana. Tämä on ongelma varsinkin isoilla pinnoilla .Jälkimmäinen seos on luotettavampi, kuitenkin kannattaa hakea oikeaa suhdetta, Transparentlack voi jämähtää levylle turhankin tiukasti.

Kumpaa lakkaa sitten käyttääkin on tärkeää muistaa, että jokaisen syövytyskerran jälkeen laatta täytyy huuhdella vedellä ja KIRKASTAA ETIKKA-SUOLALIUOKSESSA, huuhdella taas ja kuivata ennen seuraavan lakkakerroksen lisäämistä. Viimeistään tässä vaiheessa moni oppii kantapään kautta, että kestääkseen syövytystä vesiliukoiset lakat ja pohjusteet vaativat PUHTAAN, KIRKKAAN JA KUIVAN pinnan.
Työjärjestys on siis:
Syövytys 1
huuhtelu vedellä
hapettumien poisto etikka-suolaliuoksella altaassa
huuhtelu vedellä
kuivaus, ensin sanomalehden välissä sitten kuivauskaapissa 1-2 min
lakkaus 1
lakan kuivaus kaapissa 1-2 min
Syövytys 2 jne.

SYÖVYTYS

Syövytykseen käytetään rautakloridia. Laattojen taustat suojataan pakkausteipillä tai tarramuovilla ja ihokosketuksen välttämiseksi käytetään haponkestäviä suojakäsineitä. Teipistä kannattaa tehdä otin jonka avulla laattaa voi liikutella tarvitsematta koskea käsin. Rautakloridi täytyy ostaa nestemäisenä liuoksena jonka vahvuus on yli 42 BA. Rautakloridi ruostuttaa voimakkaasti ja sotkee ympäristön keltaiseksi eivätkä tahrat lähde vaatteista ja kengistä pesussa. Siksi syövytysaltaan välittömässä läheisyydessä täytyy olla vesipiste tai huuhteluallas. Rautakloridi ei kuitenkaan huoneenlämpöisenä höyrysty joten huolellisesti käsiteltynä se on turvallinen käyttää. Aina kun on kysymys kemiallisista aineista pakkauksen turvaselostukseen on syytä tutustua ja käsitellä tarvittavia aineita ohjeiden mukaan. Silmiin roiskumista on varottava.

EDINBURGIN ETSI

Tämä rautakloridiliuos on kehitelty Edinburgissa, myrkyttömään työskentelyyn erikoistuneella työhuoneella.

4 litraa rautakloridia
250 g sitruunahappoa liotettuna
1 litraan lämmintä vettä

Sitruunahapon merkitys on rautakloridin pitäminen puhtaana .Sitruunahappo ei vaikuta syövyttäviin ominaisuuksiin mutta sakkaantumaton happo syö puhtaammin ja jälki on tasaisempaa. Koska happo on vahvempana liuoksena kuin öljypohjusteita käytettäessä syövytysajat ovat lyhyemmät. Parhaat tulokset saadaan jos on mahdollista vaihtaa laaka-altaat pystysyövytystankkiin. Silloin vältytään rautakloridin edes takaisin kaatelulta sillä pystytankki on samalla säilytysastia. Tämä vähentää silmiin ja vaatteille roiskumisen riskiä ja lisää hapon käyttöikää. Pystytankissa haihtumapinta-ala on pieni ja hengitysilma pysyy puhtaampana.

LAATTOJEN PUHDISTUS SYÖVYTYKSEN JÄLKEEN

Kaikki akryylipohjusteet liukenevat kidesoodaliuokseen.

1 dl KIDESOODAA 1 litraan lämmintä VETTÄ

Kidesoodaliuosta kannattaa tehdä valmiiksi kanisteriin ja kaataa työskentelyn ajaksi laaka-altaaseen. Laatat jotka halutaan puhdistaa laitetaan kidesoodaliuokseen ja annetaan liota n. 15 min. Sen jälkeen pohjuste pestään pois sienellä hangaten. Kidesoodaa voi käyttää useamman kerran, vaikka liuos likaantuu siihen liuenneista pohjusteista tehoaan se ei menetä. Lopuksi laatta huuhdotaan , kuivataan ja on valmis vedostettavaksi. Kaupoissa valmiina myytävä kidesoodaliuos on liian mietoa, kiteistä voi tarvittaessa sekoittaa vahvemmankin seoksen. Mikäli laatalle jää ongelmakohtia ne puhdistuvat kun laattaa pyyhkii asetooniin kastetulla rievulla.

VEDOSTAMINEN

Vedostaminen on tässä yhteydessä lähes sama kuin metalligrafiikassa tähänkin asti. Värien valmistajatkin ovat jossain määrin heränneet kehittelemään värejä terveellisempään suuntaan mutta tärkeintä on sittenkin huolehtia siitä että vedostettessa käytetään suojakäsineitä, värin pyyhkimisen viimeistelyssä käytetään silkkipaperia tai puhelinluetteloa ja LÄMPÖLEVYN käytöstä luovutaan. Kun värin notkistamiseen käytetään juoksevaa öljyä ( light oli tai pellavaöljy) lämpölevyä ei tarvita.

VÄLINEIDEN JA LAATTOJEN PUHDISTAMINEN PAINOVÄRISTÄ

Laatat, värilasta ja värin levitys alustana käytetty lasilevy pyyhitään rypsiöljyllä puhtaaksi väristä. Rypsiöljy pestään pois miedolla tiskiaine-vesiliuoksella. Sitä voi tehdä valmiiksi suihkepulloon , vain tilkka pesuainetta riittää. Toisinaan välineitä ja laattoja voi pyyhkiä lamppuöljyllä joka on hiukan rypsiöljyä tehokkaampi puhdistaja, mutta ehdottomasti parempi kuin tärpätti, jota siis ei pitäisi enää kenenkään työhuoneesta löytyä. Lamppuöljy on parafiiniöljy ja puhdistetun bensiinin seosta ja se poistaa värin tehokkaasti myös voimakkaasti syövytetyt laatat.

LOPUKSI

Metalligrafiikka on edelleen monivaiheinen ja kiehtova taiteenlaji ja riippumatta siitä mitä aineita työskentelyssä käytetään, se myös vaatii tekijältä pitkäjännitteitä työskentelyä. On otettava huomioon kuivumis-, ja syöpymisajat ja rytmitettävä oma työskentely niiden mukaan. Tässä menetelmässä jotkut vaiheet hidastuvat, jotkut nopeutuvat. Kukin voi etsiä oman tapansa soveltaa eri materiaaleja. Oman työskentelyn muuttaminen terveellisempään suuntaan on päätös, joka kannattaa tehdä ennen kuin on pakko.

KIRJALLISUUTTA

Henrik Boegh
Non-toxic Intaglio Step by Step
Forlaget Boegh 2000/ISBN 87-987757-0-7

Keith Howard
Non-toxic Intaglio Printmaking
Printmaking resourses 1998/ISBN 0-9683541-0-6

Salonen, Pohjola, Priha
Kuvataiteilijan työsuojeluopas 1994, Kustannus Oy Taide

WWW OSOITTEITA

http://www.grafiskeksperimentarium.dk

Henrik Boeghin kotisivuilta löytyy paitsi tietoa aiheesta myös osa pohjusteista täytyy tilata Tanskasta. Tilaaminen käy helposti ja tuotteet tulevat muutamassa viikossa mutta kuljetuskulut ja laskun maksaminen ulkomaille aiheuttaa lisäkustannuksia joten aivan pieniä määriä ei sieltä kannata tilata. Sivuilta on myös hyvät linkit eteenpäin mm. Keith Howardin kotisivuille .Hakusanalla non-toxic printmaking löytyy myös yhtä ja toista kun selailee...

Suojakäsineitä:
FAMON oy valuraudantie 15, 00700 Hki
puh.09-3508270
http://www.famon.fi

Pystytankkeja kovamuovista valmistaa tilauksesta
Suomen Plastic Oy, Elimäenkatu 21, 00510 Hki
puh. 09-1461242 ja 09-1461232

Rautakloridia myy (yrityksille, kouluille ei yksityishenkilöille)
Bang & Bonsomer, Itälahdenkatu 18, 00211 Helsinki
puh.09-681 081

MATERIAALIT JA NIIDEN OSTOPAIKAT

Kuparia, etsauspiikki, siveltimiä, laaka-altaita , tarlataania, syväpainovärejä, painoöljyä, värilastoja, prässi

Laatan puhdistus
Yleispesuaine, nestemäinen tai cream
etikka
suola
liitujauho (rautakauppa)
pesusieniä
kidesooda (rakeina, rautakauppa)
rypsiöljy
lamppuöljy
tiskipesuaine
sitruunahappo (apteekki)
pakkausteippiä

Pohjustus
Johnson kiiltovaha, valkoinen pullo jossa lattian kuviointi SINIRUUTUINEN (hyvin varustettu päivittäistavarakauppa)
Graphic Chemical Ink Crimson Red no.1661
Lascaux Transparentlack 1 no.2060
Golden Stop-out vesiliukoinen peittolakka
Näitä myy Suomessa tällä hetkellä vain
PRINTTERS PROOF, Uudenmaankatu 40
puh.09 648748
Mikäli kysyntää on , on toiveissa että myös isommat taidetarvikeliikkeet kuten Tempera ja Arteljee ottavat niitä valikoimiinsa joten kannattaa kysyä.
Muuten pohjusteita voi siis tilata em. Henrik Boeghin kotisivuilta
tai
Aart de Vos
Klosterport 4
8000 Århus
Danmark
http://www.aartdevos.dk